Vittu. Nyt itkettää ja pirusti. Eikä asiaa auta, että lueskelen surullista ficciä ja kuuntelen surullista musiikkia. Nyt soi Sonata Arctican Tallulah. Todella kaunis kipale.

Tällä hetkellä ahistaa Jorkki. Himputti, miks sen pitää olla niin komea ja ihana, ja miks sen pitää vihata mua? Elämä vituttaa nyt todella paljon. Ärsyttää, kun se meni syyttä mulle suuttumaan tuossa kevään aikana. Sen jälkeen mun elämä on ollu ihan perseestä. Ja kaikkein eniten ärsyttää, että koko koulu taitaa tietää, että mä satun tyksimään kyseisestä hevimiehenalusta. Se potuttaa todella paljon. Jorkki sais kyllä lopettaa sen syyttömän pottuilun ja kertoa, mikä mussa risoo niin hirveesti. Hymph. Toivottavasti jouduttas (päästäs) samaan bändiin bändikerhon kautta. Sit se saattas jopa ruveta näkemään oikean minän, ja huomata miun runsaasti kehittyneet soittotaidot. Tai sit se alkaa epäillä mua yhä enemmän pissikseks ja wnb. Voihan pottujen pottu.