Tänään oli vittumainen päivä. Siis oikeasti. Aamu alkoi kylläkin ihan hyvin. Heräsin, laitoin suoristusraudan lämpiämään, touhuilin kaikkea mitä normaalisti aamulla, ja suoristin hiukseni. Siis kauheat käkkäräni olivat piikkisuorat. ... Puoli tuntia. Kun puoli tuntia suoristamisen jälkeen olin koululla, ensimmäiset suortuvat olivat laineilla. Olin nähkääs ollut kosteassa ilmassa ulkona, ja luonnokiharat hiukseni reagoivat siihen välittömästi. Se oli ensimmäinen vitutukseni syy.

Toinen oli sitten se, että yksi 10-vuotias tyttö tuli luokseni sanomaan, että hiukseni ovat kamalat. Äitini laittoi eilen minulle vaaleita raitoja aika runsaasti, ja itsestäni se näytti ihan mukavalta, ja sitten tullaan tuollaista tokaisemaan päin naamaa. Siitä nähdään hyvin, miten ihania nämä lapset ovat.

Kolmas vitutuksen syy oli koulukuvaus. Sitä varten vedin hiukseni suoraksi, ja nousin vartin aikaisemmin sängystä. Ei olisi ollenkaan huvittanut mennä hymyilemään tekopirteästi sinne kameran eteen.

Neljäs vitutuksen syy oli, että kaverini toitottelivat koko ajan, että kiharat sopii mulle paremmin, ja että näytin oudolta. Kiitos vaan. Oli sentään muutamia mukavia ystäviäni, jotka sanoivat, että hiukseni olivat hienot. Mitä nyt itse kirosin niitä koko päivän alimpaan helvettiin...

Viides vitutuksen syy oli kylmä ilma. Mulla oli päälläni sentään paksu farkkutakki ja pitkähihainen, sekä lapaset ja vuorelliset housut, mutta silti oli ihan saatanan kylmä. Että jeejee.

Kuudes vitutuksen syy oli se, että kun bändikerho alkoi kaksi viikkoa sitten (ai niin, olen unohtanut kertoa siitä), ja minut laitettiin samaan bändiin kolmen luokkalaiseni pojan kanssa, he ovat jo nyt heittämssä mua pelolle. Toivottavasti ohjaajamme ei suostu siihen, ja saan jäädä. Ärsyttää, kun samaiset bändikaverini luulevat, että kuuntelen pelkkää Elastista yms. (väärinkäsitys johtuu siitä, että puhelimessani oli n. 200 biisin seassa YKSI kappale jossa Elastinen oli mukana) vaikka oikeasti kuuntelen metallia ja rockia. Tuo asia potuttaa. Ai niin, vielä lisäinfona mainittakoon, että nuo nykyiset bändikerhosoittokaverini ovat ne heput (miinus yksi) joiden kanssa soitin aikaisemmin aivan omassa bändissä, ja jotka sitten potkaisivat minut törkeästi pellolle, vaikken mitään ollut tehnyt (kannan siitä vieläkin kaunaa)

Seitsemäs vitutuksen syy oli, että musiikin tunti jäi vajaaksi koulukuvien takia. Viime kun ainakin kolme musiikintuntia on jo aikaisemminkin mennyt kokonaan (minulla on yksi tunti viikossa musiikkia). Hoilattiin pelkästään Suuria suruja, pieniä pyyntöjä sekä Daa Daa:ta. Yäk.

Kahdeksas vitutuksen syy oli, että muutama luokallani oleva poika kutsuivat minua ja ystäviäni marttakerhoksi. Vastavedoksi me nimettiin poitsut "Homppelipoikien klubiin". Ja päätettiin, että aina, kun he vain mainitsevatkin martat, tokaisemme lauseen, jonka pari viikkoa sitten kuulimme kuviksen tunnilla: "Jouni, älä, tuo sattuu!" Hehheh.

Yhdeksäs vitutuksen syy oli kuvisaiheemme. Piti tehdä akvarelliliiduilla maisema, johon piirretään hirvi. Ja mähän en hirvee osaa tehdä. Siinä sitten koko kaks tuntia juteltiin kavereiden kanssa, ja kumitin epätoivoisena parinpalaa, johon koitin piirtää hirveä.

Kymmenes vitutuksen syy oli valkovenäläinen bussikuski. Mua ärsyttää, kun kotimatkalla on aina välillä tuntematon heppu, ja joudun sen takia painaa sitä pysäytä-nappulaa. Mä en tykkää sen nappulan painamisesta. Vakikuski osaa pysäyttää oikealla pysäkillä nappia painamatta.

Yhdestoista vitutuksen syy oli se, etten saanut lataamaani Corpse Briden versioon tekstitystä, vaan jouduin kuuntelemaan englanninkielistä elokuvaa. Eihän tuo mitään, kyllä mä selvää sentään sain suurimmasta osasta siitä, mistä he puhuivat elokuvassa. Aivan perkeleen hyvä leffa muuten.

Kahdestoista vitutuksen syy oli vatsakipu, josta kärsin vielä hetki sitten. Vatsaa raastaa niin lujaa, että meinaa taittua kaksinkerroin. Että mä sitten rakastan sitä tunnetta.

Kolmastoista vitutuksen syy oli sitten vakikaverini päänsärky, joka tekee tuttavuutta kanssani tälläkin hetkellä. Ei oo Panadol vielä ehtinyt vaikuttaa.

Neljästoista vitutuksen syy oli heikko olo. En pystynyt ripustamaan pyykkejäkään kuivamaan, koska meinasin pyörtyä. Taidan olla tulossa kipeäksi. Not nice.

 

Mahtui tähän päivään silti jotain iloistakin. Söin karjalanpiirakoita, koulussa oli ruokana ohrapuuroa ja mehukeittoa, namimaiskis. Lisäksi meillä tulee nyt kotona vettä. Melkein viikko jouduttiin olla ilman, koska vesipumppu hajosi. Pääsen myös luultavasti huomenna Kuopioon ottamaan toisen reiän vasempaan korvaani, ja katsomaan jonkin leffan ilmaisella leffalipulla. Olisi myös mukavaa saada jotain luuksi kelpaavaa materiaalia korsetintekeleeseeni. Kotoa kun en siihen tarkoitukseen ole mitään löytänyt. Mutta ikinä ennen ei ole kyllä vituttanut yhtä valtavasti kuin tänään. Oli noita vitutuksen aiheita vielä enemmänkin, mutten jaksa listata niitä yhtään enempää.

Tulen taas selittämään hyviä/huonoja fiiliksiäni, ja pääni syvimpiä mietteitä, kun sille päälle satun.